TUTKIMUSTA AKUPUNKTION VARMASTA JA TEHOKKAASTA VAIKUTUKSESTA

Kuluneen 30 vuoden aikana on tehty määrällisesti paljon tutkimuksia akupunktiosta kivun, toimintahäiriöiden ja sairauksien hoidossa. Nämä on julkaistu tieteellisissä lehdissä ympäri maailmaa. Tietokannasta PubMed löytyy (01/2024) yli 43000 osumaa hakusanalla acupuncture. Akupunktiosta on tehty eniten tutkimuksia kivunhoidossa. Lääketieteellisten tutkimusten ja käytännön kokemusten ansiosta akupunktio on saanut hyväksynnän ja on käytetyin täydentävä hoitomenetelmä länsimaisessa virallisessa terveydenhuollossa.

Akupunktio on todettu tehokkaaksi hoitomenetelmäksi, mutta länsimaisen lääketieteen näkökulmasta ei ole vielä pystytty täysin selittämään kaikkia prosesseja, jotka akupunktiohoito käynnistää. Tärkeä syy tähän on se, että tutkimusta akupunktiosta tehdään länsimaisen lääketieteen ainoan hyväksytyn tavan mukaan, eli tutkimusten tulee olla satunnaistettuja, kontrolloituja, kaksoissokkoutettuja ja toistettavissa olevia. Lähestymistapa on suunniteltu sopimaan lääketutkimukseen, mutta sitä on vaikea soveltaa akupunktiotutkimukseen, koska ei ole olemassa hyvää kontrollimenetelmää. ”Oikean” akupunktiopisteen viereen pistäminen tarkoittaa hyvän akupunktion vertaamista huonoon akupunktioon, eikä akupunktiota saavien potilaiden vertaamista potilaisiin, jotka eivät saa akupunktiota. Monet akupunktion vaikutukset ovat epätarkkoja ja tietty vaikutus saadaan aikaan vaikka pistetään ”oikean” pisteen viereen. Kivunlievitysmekanismin (DNIC, Diffuse Noxious Inhibitory Control System) vaikutus käynnistyy joka kerta, kun neula pistetään ihon lävitse. Paljon lääketieteellistä tutkimusta ja jopa akupunktiotutkimusta tehdään stressaantuneille rotille laboratorio-olosuhteissa, joissa on vaikea luoda hoitotilanne, joka on verrattavissa motivoituneiden ihmisten hoitoon rauhallisessa ja harmonisessa ympäristössä.

Kaksoissokkotutkimus tarkoittaa, ettei potilas niin kuin ei terapeuttikaan, tiedä saako potilas aitoa hoitoa tai lumelääkettä. Kaksoissokkotutkimusta voidaan toteuttaa lääketutkimuksissa, mutta akupunktiotutkimuksissa se on mahdotonta. Akupunktioterapeutti tietää toivon mukaan, käyttääkö hän akupunktiohoidossa "oikeita" tai "vääriä" pisteitä ja potilas tuntee, jos häntä pistetään. Suuri osa väestöstä on saanut akupunktiohoitoa aikaisemmin ja tietää, miltä qin tunne (puutumisen, painon tai lämmön tunne, joka syntyy kun akupunktiopistettä stimuloidaan neulalla) yleensä tuntuu. Jos tällaiset henkilöt osallistuvat tutkimukseen, jossa he saavat akupunktiohoitoa kokematta qitä, epäilevät he todennäköisesti kuuluvansa kontrolliryhmään. On mahdotonta toistaa akupunktiotutkimusta, eli toisin sanoen tehdä täsmälleen samanlaisia hoitoja jokaiselle potilaalle, koska perinteisessä kiinalaisessa lääketieteen akupunktiohoidossa valitaan akupunktiopisteitä kullekin potilaalle yksilöllisesti ja vaihdetaan niitä sitä mukaa, kun potilaan tila muuttuu. Kiinassa tiedetään akupunktion vaikutukset hyvin jo tuhansia vuosia taaksepäin, ja tästä syystä Kiinassa on ollut epäeettistä tehdä satunnaistettuja, kontrolloituja tutkimuksia. 1990-luvulta lähtien Kiinassa on tehty paljon tutkimuksia ja samalla tasolla kuin lännessä. Yhdysvalloissa lääkärit tekevät paljon akupunktiotutkimuksia käyttäen ainoastaan oire- ja standardipisteitä.

Suurin osa niistä tutkimuksista, jotka on julkaistu lääketieteellisissä lehdissä ja jotka muodostavat perustan sille, mitä pidetään lääketieteellisenä totuutena, ovat määrällisiä. Määrällisessä tutkimuksessa tallennetaan tietoa, jota voidaan muuntaa taulukoiksi. Mitä suurempi joukko potilaita tutkitaan, sitä varmempia tuloksia saadaan. Toinen tapa tutkia on käyttää laadullisia tutkimusmenetelmiä. Laadullisessa tutkimuksessa tarkastellaan potilaan hoitokokemuksia ja niiden vaikutuksia. Tutkimus voidaan tehdä haastattelujen avulla ja tutkimukseen osallistuvien potilaiden määrän ei tarvitse olla kovin suuri. Laadullisin menetelmin on mahdollista saada kokemuksia ja tuloksia, jotka menetetään määrällisessä tutkimuksessa. Laadullisia menetelmiä voidaan hyvin soveltaa akupunktiotutkimuksessa, jossa ei riitä, että käytetään ainoastaan ​​menetelmiä, jotka ovat tähän asti olleet hyväksyttyjä määrällisessä lääketieteellisessä tutkimuksessa. Näyttöön perustuva lääketiede on termi, jota on viime aikoina käytetty usein kuvaamaan, minkälaista tarjotun hoidon tulisi olla. Näyttöön perustuva tarkoittaa, että hoidon tulee perustua tutkimustuloksiin, mutta myös hyväksi todettuun käytäntöön ja potilaan kokemuksiin.

Tutkimus osoittaa, että akupunktio on turvallinen ja tehokas hoitomenetelmä. Akupunktio on erityisen tehokas kivunlievitykseen, sopii terveyden edistämiseen sekä sairauksien ehkäisemiseen ja hyvin monien sairauksien hoitoon. Akupunktio on tasapainottava hoito, joka säätelee sekä yli- että alitoimintoja. Akupunktiosignaalit välittyvät eteenpäin hermostossa (vaikutus sekä sympaattiseen ja parasympaattiseen hermostoon) aivoihin ja keskushermosto lähettää impulsseja takaisin sisäelimiin ja kehon distaalisiin osiin. Liikuntaelinkivut (lihakset ja luut) hoidetaan usein akupunktiolla. Ruotsissa kaikki synnytysklinikat tarjoavat akupunktiota synnyttäville naisille. Hermoperäiseen kipuun (hermosärky) akupunktiolla on kuitenkin epävarmempi vaikutus. Akupunktion kipua lievittävää vaikutusta selitetään usealla tavalla. On hyvin tunnettua, että akupunktio vapauttaa endorfiineja. Endorfiinien lisäksi vapautuu useita muita välittäjäaineita (kemiallisia sanansaattajia, jotka vapautuvat ja välittävät tietoa hermostossa) ja hormoneja, jotka myös auttavat kivun lievitykseen. Toinen selitys akupunktion kivunlievittävään vaikutukseen on se, että kipuimpulssit estyvät selkäytimen tasolla, joten ne eivät pääse aivoihin. Iskeeminen kipu (huonosta verenkierrosta syntynyt kipu) helpottuu akupunktiolla, jonka ansiosta supistuneet verisuonet laajentuvat. Mahakatarrikipu voi vähentyä akupunktiolla, säädellen suolahapon eritystä. Akupunktio vahvistaa immuunijärjestelmää. Vaikutus immunoglobuliineihin on suotuisa ja luonnollisten tappajasolujen (lymfosyyttimäiset solut, jotka voivat etsiä ja tappaa esimerkiksi ​​kasvainsoluja ja virustartunnan saaneita soluja) määrä ja aktiivisuus lisääntyvät. Vasta viime aikoina on akupunktion vaikutus psyykeen saanut huomiota lännessä. Tutkimuksissa, joissa kysellään potilaan nukkumistottumuksia, ilmenee, ​​että suurin osa unihäiriöistä potevista potilaista nukkuu paremmin akupunktiohoidon jälkeen. Akupunktiolla on myös rauhoittava, stressiä lievittävä ja anti-depressiivinen vaikutus. Akupunktiohoito vaikuttaa suotuisasti stressaantuneen serotoniini-, GABA- (GammaAmino Butyric Acid, gamma-aminovoihappo), oksitosiini- ja kortisolitasoihin.

 Tykkäämällä saat tietoa ja tutkimusta akupunktiosta, ravinnosta ja terveydestä.